Tuntuu hieman oudolta jättää taakseen kaikki tuttu ja turvallinen,
vaikkakin hetkellisesti. Virallisia hoidettavia asioita vielä riittää ja
tämä heinäkuu kuluu varmasti ripeästi niitä hoidellen. Silmissäni
kiitää lista asioista, jotka on otettava huomioon/hankittava/tehtävä
ennen lähtöä. Ei auta kuin alkaa kirjaamaan ylös tärkeimmät seikat heti,
kun ne tulevat mieleen mahdollisien unohdusten varalta. Mietin jo
valmiiksi käytännön asioita, kuten sitä, että tarvitsen adapterin ja
jatkojohdon, koska Englannissa on erilaiset pistorasiat, mitä pakkaisin
ja kuinka saan mahdutettua mukaan kaiken tarvitsemani ja kaiken
haluamani. En ole mikään reppureissaaja vaan melko mukavuudenhaluinen
kotikissa ja suunnitelmissa olisi myös pakata matkaan tarvittavat
kynsivälineet. Haluan mahdollisuuksieni puitteissa jatkaa kehitystäni
kynsien saralla tai ainakin pitää taitojani yllä matkan aikana. Kaikki
mahdollisuudet ovat enemmän ja vähemmän auki, mikä on minulle hieman
vierasta, sillä yleensä olen melko tarkasti tiennyt mitä seuraava päivä
tuo tullessaan.
Tällä hetkellä elän tällaista välivaihetta eli en oikein mitään.
Vanha ei ole vielä kokonaan päättynyt ja uusi on vasta alkamassa. En ole
myöskään kunnolla ehtinyt sisäistää sitä tosiasiaa, että olen oikeasti lähdössä
jonnekin muualle ja että olen oikeasti lopettanut työni täällä Suomessa.
Se tuntuu jotenkin niin lopulliselta ajatukselta etten ole halunnut
miettiä asiaa liikaa sillä siitä tulisi vain paha mieli ja hammasten
kiristys. Tämä tilaisuus vaan sattui tulemaan siinä mielessä otolliseen
aikaan, että minun oli helppo siihen tarttua ja täytyyhän sitä vähän
nähdä maailmaa jos siihen mahdollisuus suodaan. Täytyy vain uskoa, että
kaikki menee niin kuin pitää ja toivon mukaan saisin vielä palatessani
jatkaa työtä, josta olen niin kovasti pitänyt.
Elämässä on vain joskus otettava riskejä ja minulla on yleensä ihan hyvä
intuitio siitä mihin kannattaa ryhtyä ja mihin ei. Luulen, että tulen
saamaan uusista koitoksista paljon irti, mikä kehittää minua taas
eteenpäin. Sikäli siis ihan hyvä mieli, vaikka haikeaa toki on jättää
hyvästit läheisille, ystäville, asiakkaille ja vaikeinta varmasti tulee
olemaan kissojen jättäminen. Eläimet ylipäätään kun eivät ymmärrä syytä
lähdölle, mutta kyllä ne selviävät jos minäkin selviän. Olen jo äidille
sanonut, että haluan sitten Skypetellä kissojeni kanssa. Sehän se on se
tärkein, vaikka täytynee sitä muutama sana sitten äidinkin kanssa
vaihtaa.
Tässä blogin valikossa muuten tuo "Tagboard" on osio,
jonka kautta pystyy ilmeisesti lähettämään chat-viestejä minulle.
Testailen sitä itse parhaillaan, mutta mikäli haluat olla minuun suoraan
yhteydessä ja kysellä kuulumisia niin pyrin myös tarkastamaan tuota työsähköpostiakin aina aika ajoin, mikäli jotkut asiakkaistani haluavat
tietää jotain tai kertoa omia kuulumisiaan, mikä tietysti olisi ihan mukavaa minustakin :).
EDIT// Tuo Tagboard ei toimi, sillä mukautettu versio on maksullinen. Loin ilmaisen Chatikkunan, mutta se ei mahdu tälle sivulle. Viestejä pystyy kirjoittamaan siihen tätä kautta: Chatbox.
<3 EmmiPOSTED BY Unknown ON tiistai 1. heinäkuuta 2014 @ 4.13